Akustiikka

AKUSTIIKASTA

Tilan äänimaailma vaikuttaa huomattavasti ihmisten viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Kaikuvilla tiloilla ja häiritsevillä äänillä on useita negatiivisia vaikutuksia. Tilan akustiikkaa voidaan kuitenkin parantaa ja hallita, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvä akustiikka on erittäin tärkeää niin julkitiloissa kuin kodeissakin.

Absorptioluokat

Äänenvaimennus- eli absorptioluokat ovat A, B, C, D ja E standardin EN ISO 11654 mukaan. Vaimennuskyky mitataan taajuuksilla 200–5000 Hz. Tuotteilla, jotka kuuluvat absorptioluokkaan A, on paras vaimennuskyky. Vastaavasti tuotteet, jotka kuuluvat absorptioluokkaan E, vaimentavat ääntä heikoiten. Softenin akustiikkatäytteellä varustetut sisustuspaneelit kuuluvat parhaaseen mahdolliseen äänenvaimennus- eli absorptioluokkaan A (EN ISO 11654). Sisustuspaneelit ilman erillistä akustiikkatäytettä kuuluvat absorptioluokkaan C (EN ISO 11654).

Jälkikaiunta-aika

Akustiikan yhteydessä puhutaan usein jälkikaiunta-ajasta, joka tarkoittaa nimensä mukaisesti kaiun kestoa. Äänilähteen sulkeuduttua ääni kuullaan vielä jonkin aikaa. Tämä johtuu ääniaaltojen heijastumisesta tilan eri pinnoista. Se, kuinka kauan ääni on kuultavissa äänilähteen hiljennyttyä, määrittää jälkikaiunta-ajan. Jälkikaiunta-ajan ollessa liian pitkä, sekoittuvat sanojen äänteet, eikä niistä saa selvää. Tämän seurauksena ihmisillä on tapana korottaa ääntään tai katsoa esimerkiksi televisiota kovemmalla äänellä. Seurauksena on entistäkin meluisampi ääniympäristö.

Äänenvaimennus

Tilan koko ja muoto sekä äänenvaimennusmateriaalin määrä ja sijoittelu vaikuttavat ratkaisevasti jälkikaiunta-aikaan. Seinäpinta-alan kasvaessa myös jälkikaiunta-aika kasvaa, ellei tilassa ole tarpeeksi ääntä absorboivia pintoja. Äänenvaimennusmateriaalia lisäämällä ja sitä hyvin sijoittelemalla voidaan parantaa tilan akustiikkaa ja lyhentää jälkikaiunta-aikaa. Kovat ja ääntä heijastavat pinnat eivät juuri lainkaan vaimenna eli absorboi ääntä. Tilojen akustointi tulisi toteuttaa tasapainoisesti siten, että kovan pinnan vastapuolella olisi aina ääntä absorboivaa pintaa.

Melun terveydelliset vaikutukset

Akustiikalla on suuri vaikutus ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Meluhaittojen vaikutus kansanterveyteen on tutkittu olevan toiseksi suurin pienhiukkasten jälkeen.
Hälyisä ja meluisa tila tekee normaalista kommunikoinnista vaikeaa. Se väsyttää ja stressaa, ja rasittaa muistia, ajattelua sekä tunteiden käsittelyä ja säätelyä. Meluhaitat ilmenevät mm. unihäiriöinä, keskittymisen ja oppimisen vaikeutumisena sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöinä. Pahimmissa tapauksissa melu aiheuttaa kuulon alenemaa ja kuulovaurioita

Ääniolosuhteiden merkitys päiväkodeissa ja oppilaitoksissa

Meluinen ympäristö aiheuttaa stressiä sekä lapsille että henkilökunnalle. Opetustilanteet perustuvat pääosin kielelliseen kommunikointiin, puhumiseen ja kuuntelemiseen, jota hyvä akustiikka tukee. Puheen kuuluvuus ja ymmärrettävyys ovat erityisen tärkeä asia päiväkodissa lapsen puheen oppimisen kehitystä ajatellen. Aikuinen osaa arvata muutamasta tavusta kokonaisia sanoja tai lauseita, mutta lapsella kehitys ei ole niin pitkällä. Tällöin hyvällä ääniympäristöllä on erityisen suuri merkitys.
Huono ääniympäristö vaikuttaa suoraan myös opetushenkilökunnan työhyvinvointiin: huono kuuluvuus aiheuttaa äänen rasitusta: ääni ei kestä ja jatkuva rasitus voi aiheutua jopa äänihuuliongelmia. Melu lisää myös yleistä väsymystä ja stresssiä.
Viihtyisä, rauhallinen oppimisympäristö tutkitusti kannustaa rauhalliseen käytökseen ja äänenkäyttöön, ja tuo rauhaa mm. koulutyöhön. Tavallisuudesta poikkeavat äänet erottuvat paremmin, joka lisää yleistä turvallisuutta.

Akustiikka ja työhyvinvointi

Akustiikka on tärkeä osa ergonomiaa. Toimistojen yleisin sisäympäristöongelma on melu, ja varsinkin erotettava, häiritsevä puheääni. Työ- ja toimistotiloissa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota tilan akustiikkaan, koska sillä on suuri vaikutus työntekijöiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Hyvä akustiikka helpottaa muun muassa kommunikointia ja työtehtäviin keskittymistä, parantaa tutkitusti suorituskykyä ja työtehoa, lieventää stressiä ja lisää työntekijöiden viihtyvyyttä.
Suosituksi tulleet avotoimistot ja joustavat työpisteet asettavat erityisiä haasteita tilan akustiikalle. Työntekijät häiriintyvät avotoimistoissa taustamelusta, ulkoa tulevasta melusta sekä erityisesti muiden ihmisten puheesta ja sen erottuvuudesta. Avotoimiston hyvä huoneakustiikka saavutetaan, kun puheen erotettavuus työpisteiden välillä on alhainen.
Melutasoon voidaan vaikuttaa lisäämällä tilaan äänenvaimennusmateriaalia ja sijoittelemalla sitä oikeisiin kohtiin. Kun melutasoa saadaan alemmas, ihmiset eivät enää koe tarpeelliseksi korottaa ääntään vaan alkavat huomaamattaan puhua aikaisempaa hiljaisemmalla äänellä. Tämän seurauksena taustamelu alenee entisestään ja työympäristön akustiikka paranee. Tilan akustiikkaa tulee tarkastella kokonaisuutena. Huoneakustiseen lopputulokseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: 00vaimennusmateriaalin määrä, korkeat työpisteitä jakavat seinäkkeet ja riippuvat elementit. Myös puhetta hyvin peittävä, miellyttävä peiteääni täydentää kokonaisratkaisua.
Työikäisestä väestöstä arvioidaan olevan eri tavoin kuulovammaisia noin 10 prosenttia. Esimerkiksi kuulokojetta käyttävän työntekijän työolosuhteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuulokoje vahvistaa kaikki ympäristön äänet, myös taustahälyn, jolloin esimerkiksi puheen seuraaminen voi olla hankalaa. Tällöin akustiikan merkitys korostuu vahvasti työtilan suunnittelussa.

Kotien akustiikka vaikuttaa asumisviihtyvyyteen

Viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota enemmän myös asuinympäristön ääniolosuhteiden parantamiseen. Kodin tilasuunnittelussa suositaan tällä hetkellä suuria tilakorkeuksia, isoja ikkunapintoja sekä kovia seinä- ja lattiapintoja, joka entisestään lisää kaikuongelmia tiloissa. Pehmeiden sisustusmateriaalien vähäisyys sisustussuunnittelussa trendinä ei riitä vaimentamaan ääntä riittävästi, jolloin kotitilojen kaikuisuus korostuu . Myös avoimet tilaratkaisut ovat haastavia akustiikan kannalta.
Kotona voidaan huomioida myös erilaisten harrastetilojen toiminnot akustiikkasuunnittelulla. Mm.kotiteatterit, musiikin kuunteluhuoneet, tai soitinharrastukset voivat tuoda tarpeen hyvälle akustiikalle miellyttävän ääniympäristön saavuttamiseksi. Myös porrastilojen akustointi on monessa omakotitalossa näennäinen kohde vaimentavan materiaalin sijoittelulle, äänien liikkumisen estämiseksi eri kerrosten välillä.
Koti-oloissa tulee ottaa huomioon myös asujien henkilökohtaiset tarpeet ja tietysti tärkeänä osana myös viihtyvyys ja sisustuksellisuus. Akustiikka kannattaa ottaa huomioon jo arkkitehdin suunnitelmissa, niin päästään kokonaisvaltaiseen, ja yleensä 0myös edullisimpaan ja toimivampaan ratkaisuun, kuin että ongelmia lähdetään ratkomaan jälkikäteen.